Päivittäiset valintamme, kuten ruokavaliomme, aikataulutuksemme ja se, kenen kanssa vietämme aikaa, ovat sidoksissa persoonallisuuspiirteisiimme. Esimerkiksi erittäin tunnollinen henkilö saattaa suunnitella viikon ruokalistan etukäteen, noudattaa tiukkaa aikarajaa ja asettaa selkeät tavoitteet. Avoin ihminen saattaa sen sijaan kokeilla uutta reseptiä, tehdä äkkilähdön tai lukea kirjan täysin eri aiheesta kuin yleensä. Nämä valinnat kumpuavat Viisi suurta -mallin mukaisista piirteistä, jotka vaikuttavat usein huomaamattamme. Ne eivät ole vain suuria valintoja, vaan myös pieniä, päivittäisiä tekoja, jotka muokkaavat elämämme suuntaa. Itsetuntemus kehittyy, kun tunnistamme nämä tavalliset valinnat ja ymmärrämme niiden alkuperän.
Tunnollisuus näkyy vahvasti tavassamme järjestää elämä ja suhtautumisessa vastuuseen. Korkean tunnollisuuden omaavat nauttivat selkeydestä ja järjestelmällisyydestä. He tekevät tehtävälistoja, pitävät kiinni aikatauluista ja pystyvät hallitsemaan aikaansa tehokkaasti. He menestyvät usein työssä ja opinnoissa, koska osaavat asettaa tavoitteet ja pysyä niissä. Matalan tunnollisuuden omaavat voivat olla enemmän impulsiivisia ja lykätä tehtäviä. Tämä ei ole epäonnistuminen, vaan osoitus erilaisista lähestymistavoista. Oman tunnollisuuden tason ymmärtäminen auttaa parantamaan arjen hallintaa ja voi johtaa siihen, että luomme uusia tapoja, jotka tukevat järjestelmällisyyttä.
Avoimuus ilmenee haluna kokeilla uusia asioita ja haastaa totutut kaavat. Korkean avoimuuden omaavat ihmiset etsivät usein uusia elämyksiä taiteen, kirjojen, musiikin tai muiden kulttuurielämysten kautta. He arvostavat itsensä kehittämistä ja ovat avoimia uusille ideoille. Matalan avoimuuden omaavat sen sijaan arvostavat vakautta ja turvautuvat tutumpiin käytäntöihin, jotka tarjoavat varmuutta päätöksenteossa. Ymmärtämällä oma avoimuustasonsa, henkilö voi tasapainottaa luovuuden ja rakenteen välillä, mikä tukee elämän valintojen ja arvojen yhteensovittamista.
Yksi tehokkaimmista tavoista lisätä itsetuntemusta on tarkastella omia toimintaamme persoonallisuuspiirteiden kautta. Esimerkiksi: vältänkö ristiriitoja (korkea sovinnollisuus)? Nautinko sosiaalisista tilanteista ja saan niistä energiaa (korkea ekstraversio)? Reagoinko herkästi stressiin (korkea neuroottisuus)? Tällaiset kysymykset auttavat ymmärtämään omia reaktioitamme ja toimintamallejamme syvemmin. Arjessa huomaamme toistuvia kaavoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään omia motiivejamme. Tämä prosessi kehittää kykyämme toimia tietoisesti ja päämäärätietoisesti, ei vain rutiininomaisesti tai ulkoisten paineiden vuoksi. Tämä tukee henkilökohtaista kasvua ja lisää empatiaa, samalla mahdollistamalla harkitummat päätökset eri tilanteissa.